Neljä askelta parempaan korjausrakentamiseen

Marja Kallio on suomalaisen korjausrakentamisen edelläkävijä. Projektin alkaessa hän tekee karsinan, huolehtii ihmisistä, laittaa silmälasit päähän ja syventyy korjattavan kohteen tarinaan.
Tekniikan lisensiaatti Marja Kallio kasvoi rakentajaperheessä ja erikoistui opiskellessaan, valtavirrasta poiketen, korjausrakentamiseen. Hän on toiminut päällikkö- ja johtotehtävissä Skanskalla ja NCC:llä sekä Tekesin kiinteistöliiketoiminnan teknologiaohjelman käynnistäjänä. Kallion perustama RealCase Oy on nykyään osa Premicoa. 
"Olen aina ollut tekemässä jotain sellaista, missä ei ole ollut valmiita toimintamalleja tai ohjeistuksia.
Polkuni lähti liikkeelle korjausrakentamista koskevasta lisensiaattityöstäni vuonna 87. Siihen aikaan kaikki rakensivat uusia taloja, mutta minulla oli hyvä professori jolla oli katse kaukana. Hän tiesi että korjausrakentamisesta tulee vielä jossain vaiheessa osaamista vaativaa toimintaa. Olin hyvässä vaiheessa opiskelujen ja korjausrakentamisen tutkimisen suhteen.

Menin Skanskaan johtamaan korjausrakentamisen yksikköä. Työni huipennus oli voittaa Rakennuslehden Vuoden työmaa –kilpailu. Kohteemme, Porthanian peruskorjaus, oli ensimmäinen kilpailun voittajaksi valittu korjausrakentamiskohde.

Olen saanut olla tienraivaaja korjausrakentamisessa. Työtäni on auttanut muutama periaate, joihin pohjaan kaikki hankkeeni. 
1. Korjaushankkeen onnistumisen edellytys on, että sen alkuvaiheessa osataan tehdä karsina
Korjattavalla rakennuksella on ollut oma elämänsä ja omat korjaustarpeensa, ja sinne voidaan haluta istuttaa uusia toimintoja. On osattava tunnistaa rakennuksen korjaustarpeet ja uusien toimintojen istuttamisen ongelmat, jolloin pääsen kiinni kustannuksiin. Kustannuksia pitää aina miettiä tulovirtojen kautta: miten rahoitus rakentuu ja mistä investoinnin tulovirta muodostuu? Jos en tekisi karsinaa ja tavoitteenasetantaa alkuvaiheessa, en tietäisi mihin lopulta päädyn.
2. Korjaushankeen tekeminen on aina ihmisistä kiinni
On arvostettava sitä, mitä projektissa mukana olevat ammattilaiset osaavat, ja heidän pitää myös tuntea arvostus puoleltani. Se pitää yllä motivaatiota, ja motivaatio on voima joka hankkeita vie eteenpäin. Eri ihmisillä voi olla erinäköisiä motivaattoreita, jotka pitää pystyä tunnistamaan. Olen erehtynytkin, mutta yleensä ihmiset palkitsevat sen, että heille antaa mahdollisuuden onnistua.
3. Kannattaa miettiä, mitä kannattaa miettiä
Projekteja läpi viedessäni laitan päähäni silmälasit eli valitsen näkökulman. Silmälasit päässä keskityn johonkin erityiseen osa-alueeseen tai tavoitteeseen, joka menee läpi koko hankkeen ja luo sille kunnianhimon tason. Skanskassa tavoitteemme oli voittaa Vuoden työmaa -kilpailu. Päätimme, että tavoittelemme sitä niin kauan, kunnes saavutamme sen.

4. Kaikilla rakennuksilla on tarinansa
Haluan lähestyä korjaushankkeita insinöörinä humaanisti. Kun korjausrakennan, rakennan uutta vanhan päälle, jonka rakennusfysiikan tunteminen on kaiken perusta. Varsinkin korjaamisessa tarinalla on väliä: mihin alkuperäinen rakennus on tehty, missä käytössä se on ollut, mitä rakennus on nähnyt? Ymmärrys rakennuksen historiasta auttaa ratkaisemaan ongelmia ja tuottamaan parhaan lopputuloksen asiakkaalle.”